Parempaa Elämää on MSD Finlandin terveyden ja hyvinvoinnin palvelu, johon on koottu tietoa kuluttajille, potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Onko lapsen jatkuva flunssakierre astman oire?

Monen lapsen astma on vielä tunnistamatta, koska oireet vaihtelevat paljon. Mitä nuorempi lapsi on, sitä vaikeampaa sairauden tunnistaminen saattaa olla. Pitkittynyt yskä ja uloshengityksen vinkuminen ovat tavallisimpia oireita.

Astma on Suomessa yleisin lasten pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin 4-7 % suomalaislapsista. Yhtä suurella osalla on myös astman kaltaisia oireita. Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputket ovat ärtyneet ja turvonneet. Monilla astmaatikolla on myös hengitysvaikeuksia.

- Perintötekijöillä on merkittävä osuus astman puhkeamisessa. Jos toisella vanhemmista on astma, on varsin todennäköistä, että se puhkeaa lapsellekin. Myös allergiat ja hengitystietulehdukset voivat johtaa astman syntyyn. Tupakan savu on yksittäinen merkittävä ärsyke, kertoo lastenlääkäri ja allergologian dosentti Merja Kajosaari.

Vinkuminen paljastaa

Mitä nuorempi lapsi on, sitä vaikeampaa astman toteaminen saattaa olla. Pienillä lapsilla voi olla astman kaltaisia oireita hengitystieinfektion yhteydessä, ja on hankalaa tehdä eroa allergisen astman ja infektioastman välillä. Hengitysvaikeudet ja erityisesti uloshengityksen vaikeutuminen, pitkittynyt yskä ja limaisuus sekä rohina voivat olla astman oireita. Lapsilla oireet eivät ole aina niin selviä ja ne voivat liittyä yskäflunssiin tai muihin rasitustilanteisiin

- Astmatutkimukset ovat tarpeen, jos lapsella on vinkuvia hengitysvaikeuksia, erityisesti uloshengityksen yhteydessä. Lisäksi astman merkki voi olla viikkokausia jatkuva yskä, varsinkin jos siihen ei liity infektiota. Vanhempien kannattaa myös valpastua silloin, jos lapsi ei jaksa leikkiä muiden ikätovereidensa tahdissa, kertoo Kajosaari.

Astman oireita pahentavat infektiot, rasitustilat, tupakansavu ja erilaiset allergiat.

Suunnitelmallisella hoidolla astma kuriin

Varhaisessa vaiheessa aloitettu hyvä hoito parantaa taudin ennustetta. Pitkään jatkunut hoitamaton tulehdus saattaa ajan myötä heikentää keuhkojen toimintaa pysyvästi ja siksi suunnitelmallinen hoito on tärkeää. Hoidon onnistumisen takaa säännöllinen seuranta. Tämän vuoksi oireista ja hoidosta on hyvä keskustella säännöllisesti oman lääkärin kanssa.

- Yleensä astmaatikoille määrätään päivittäin käytettävää, tulehdusta hoitavaa lääkitystä. Tämän lisäksi pitää olla myös varalta hengitysteitä avaavaa, lyhytvaikutteista lääkettä. Eritoten lasten suhteen pyritään mahdollisimman helppoon ja luontevaan lääkitysmuotoon, jotta lääkkeet tulisi varmasti otettua. Lääke voi olla hengitettävä tai nieltävä. Luonnollisesti kaikenikäiset lapset ottavat mieluiten sellaista lääkettä, jonka voi ottaa mahdollisimman helposti ja nopeasti. Aina pyritään pienimpään mahdolliseen lääkitysmäärän, kertaa Kajosaari.

Säännöllistä hoitoa vaativaa astmaa hoidetaan ensisijaisesti tulehdusta hoitavilla hengitettävillä kortikosteroideilla. Lievään ja keskivaikeaan astmaan käytetään myös tulehdusta hoitavia tablettimuotoisia leukotrieenisalpaajia.

Suuri osa pikkulapsilla todetuista astmatapauksista paranee iän myötä. Varsinkin jos astma on liittynyt pikkulapsikauden hengitystieinfektioihin eikä lapsella ole allergioita.

Astman oireista ja hoidosta sekä lasten astman erityispiirteistä löytyy ajankohtaista tietoa osoitteessa www.astmaton.com.

Teksti: Riikka Vuokila

Takaisin