Parempaa Elämää on MSD Finlandin terveyden ja hyvinvoinnin palvelu, johon on koottu tietoa kuluttajille, potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Moni sairastaa diabetesta tietämättään

Diabetes yleistyy nopeasti, ja se on jo nyt yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksista Suomessa. Ylipaino ja vähäinen liikunta ovat yleisimmän muodon eli tyypin 2 diabeteksen etenemisessä keskeisiä tekijöitä. Ennaltaehkäisyyn ja tehokkaaseen hoitoon tarvitaan uusia keinoja. Erityisesti kohdennetusti vaikuttaville lääkkeille on kysyntää.

Väsymys, jano ja tihentynyt virtsaamistarve saattavat olla ensimmäisiä merkkejä kohonneesta verensokerista. Samoin korkeisiin sokeriarvoihin voi liittyä ohimeneviä näön heikkenemisen oireita. Tyypin 2 diabetes kehittyy usein hitaasti, ja alkava sairaus havaitaan sattumalta vuositarkastuksissa. Joskus sairaus on voinut kehittyä yli kymmenenkin vuotta ennen kuin se diagnosoidaan.

Suomessa arvioidaan olevan noin 250 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Tämän lisäksi lähes 200 000 suomalaista sairastaa tietämättään. Ongelma on vakava myös Euroopan tasolla, jopa 8 % koko väestöstä sairastaa tyypin 2 diabetesta.

Tyypin 2 diabetes – mistä kyse?

Diabetes on aineenvaihduntasairaus, jossa haiman insuliinin tuotanto voi heikentyä tai loppua kokonaan. Insuliini on tärkein verensokeritason säätelyyn osallistuva hormoni.

Tyypin 2 diabeteksen voimakkaan yleistymisen taustalla ovat epäsuotuisat elämäntavat, kuten vähäinen liikunta, epäterveellinen ruoka ja ylipaino. Myös perintötekijöillä on merkittävä vaikutus sairauden puhkeamiseen.

Tyypin 2 diabeteksessa veren sokeriarvot ovat koholla. Syynä voi olla se, ettei haima tuota tarpeeksi insuliinia. Toisaalta verensokeriarvot voivat olla koholla, jos haiman tuottama insuliini ei laske verensokeria normaalisti tai elimistö tuottaa liikaa sokeria. Tyypin 2 diabeetikoilla on suuri riski sairastua sydän- ja munuaissairauksiin, sokeutua, kärsiä verenkiertohäiriöistä tai neurologisista ongelmista.

Kiistaton näyttö elintapojen merkityksestäElintapamuutokset ovat tärkeä osa niin ennaltaehkäisyä kuin itse hoitoa. Elintapamuutoksia ei ole aina helppo toteuttaa tai ne eivät yksin riitä. Siksi tarvitaan useimmiten tueksi lääkehoitoa. Myös lääkehoidossa olevilla diabeetikoilla hoitotavoitteiden saavuttaminen on usein haasteellista.

Suomalaiset tutkimukset ovat antaneet kiistattoman näytön siitä, että tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä elintapamuutoksilla. Tämän tiedon pohjalta Suomessa Dehkon 2D -hankkeen myötä kehitetään ja edistetään ehkäisevän terveydenhuollon toimintakäytäntöjä tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi ja hoitokäytäntöjen parantamiseksi.

”Hankkeen tulokset osoittavat jatkossa, minkälaiset panostukset elintapaohjaukseen ovat parhaita ja mahdollisia”, kertoo Timo Saaristo, ylilääkäri ja Diabetesliiton D2D-hankkeen koordinaattori.

”Tyypin 2 diabetes on vakava sairaus, jota tulee hoitaa kunnolla. Lääkehoito tulee aloittaa heti diagnoosiin jälkeen. Lääkehoitoon tarvitaan myös uusia vaihtoehtoja. Nykyisten lääkkeiden ongelma on ollut painonnousu ja hypoglykemia eli liian matalat verensokerit”, akatemiaprofessori Markku Laakso Kuopion yliopistollisesta sairaalasta jatkaa.

Miten tyypin 2 diabetesta hoidetaan?

Terveellinen ruokavalio ja liikunnan lisääminen ovat tyypin 2 diabeteksen ensimmäisiä hoitokeinoja. Varsin usein tarvitaan myös lääkehoitoa. Lähes 80 prosenttia diabeetikoista on ylipainoisia, ja siksi painonhallinta on tärkeä osa hoitoa. Erityisesti keskivartalolihavuus on merkittävä diabeteksen riskitekijä. Tyypin 2 diabeteksen hoidon kannalta jo 5–10 prosentin painonlasku on merkittävä.

Diagnoosin jälkeen joudutaan yleensä aloittamaan peruslääkityksenä myös paastoverensokeriin vaikuttava metformiinihoito. Insuliinin erityksen vähittäinen hiipuminen johtaa yleensä siihen, että lääkitystä joudutaan usein myöhemmin tehostamaan.

” Tyypin 2 diabeteksen hoidossa keskeinen ongelma on insuliinierityksen jatkuva väheneminen. Kun metformiinin teho ei diabeteksen edetessä enää riitä, siirrytään kahden lääkkeen kombinaatiohoitoon. Näillä lääkkeillä yleinen sivuvaikutus on painonnousu. Diabeteksen lääkehoitoon tarvitaan kohdennetumpia lääkkeitä, jotka vaikuttavat insuliinin erityskykyyn vain verensokerin ollessa koholla ja jotka myös ylläpitävät insuliinieritystä mahdollisimman kauan. Uusi DPP-4-estäjiin (dipeptidyyli-peptidaasi-4-entsyymi) kuuluva sitagliptiini on yksi askel parempaan suuntaan, sillä se saattaa hidastaa insuliinin erityksen vähenemistä. Sitagliptiini on myös painoneutraali”, kertoo Markku Laakso.

Kaiken hoidon tavoitteena on diabeteksen lisäsairauksien – erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien – estäminen. Yleensä tyypin 2 diabeetikolla on myös korkea verenpaine, poikkeavat veren rasva-arvot ja veren lisääntynyt hyytymistaipumus. Verensokerinhoidon ohella myös näitä häiriöitä on hoidettava tehokkaasti.

Lisätietoa diabeteksesta löytyy Diabetesliiton internetsivuilta osoitteesta http://www.diabetes.fi

Takaisin