Parempaa Elämää on MSD Finlandin terveyden ja hyvinvoinnin palvelu, johon on koottu tietoa kuluttajille, potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Migreeni haittaa jokapäiväistä elämää

Migreeni, jota on aikaisemmin pidetty psyykkisenä tai tunne-elämän sairautena, on itse asiassa neurologinen sairaus, joka voi vaikuttaa lähes kaikkiin migreeniä sairastavan henkilön elämän alueisiin.

Vaikka sairauden tarkkaa syytä ei tunneta, migreenikohtauksilla on usein jokin laukaiseva tekijä (esimerkiksi tietyt ruoka-aineet, hormonit tai ympäristöstä johtuvat tekijät), jotka saavat aivojen verisuonet ylireagoimaan. Ja tuloksena on migreeni.

Millaiselta migreeni sitten tuntuu?

Kivuntuntemukset kuuluvat osana kaikentyyppisiin päänsärkyihin, mutta migreenistä kärsivillä kipu on ankaraa ja voimakasta ja siihen liittyy muita epämiellyttäviä oireita. Siihen saattaa liittyä muun muassa pahoinvointia, oksentelua ja lisääntynyttä valo- tai ääniherkkyyttä. Tämä voi jatkua 4 tunnista aina kolmeen vuorokauteen – tai jopa pitempäänkin. Potilas ei usein pysty kohtauksen kestäessä suoriutumaan normaaleista päivärutiineistaan.

Noin 15 – 20 prosentilla migreeniä sairastavista esiintyy "varoitussignaali" ennen varsinaista migreenikohtausta. Näitä signaaleja, joita kutsutaan auraoireiksi, voivat olla esimerkiksi sokeat pisteet, toisen silmän tilapäiset näkökenttäpuutokset, välkehtivät valoilmiöt, sahalaitaiset viivat sekä muotojen tai esineiden koon vääristyminen.

Se on tavallisempaa kuin luuletkaan

Useampi kuin joka kymmenes henkilö kärsii migreenistä ja se on yleisintä parhaassa työiässä olevilla 25–55-vuotiailla henkilöillä. Naiset kärsivät siitä useammin kuin miehet.

Ongelma, joka todella haittaa elämää ja työtä

Migreeniä on sanottu "näkymättömäksi" vaivaksi, sillä se tunnistetaan usein huonosti ja hoito on usein riittämätön, mutta sen aiheuttamat haitat ovat kiistattomia.

Migreenipotilaiden on monesti rajoitettava aktiivisuuttaan, jäätävä vuodelepoon ja oltava poissa työstä varsin monia päiviä vuodessa. Onko siis mikään ihme, että migreenistä kärsivät henkilöt tuntevat itsensä niin usein eristetyiksi ja väärinymmärretyiksi?

Mitä enemmän on tietoa migreenistä, sen paremmin voimme auttaa monia migreenipotilaita heidän tunteessaan jäädä eristyneeksi. 

Lisätietoja:

Migreenin oireet - koska menen lääkärin vastaanotolle?

Käytännössä katsoen kaikki migreenipotilaat tarvitsevat joskus akuuttihoitoa sairauteensa. Mutta milloin sinun pitäisi mennä lääkäriin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle tai milloin käynti pitäisi uusia, kun syynä ovat migreenin oireet?

Silloin,

  • jos päänsäryt/migreenioireet haittaavat elämääsi
  • jos huomaat, että käytät paljon särkylääkkeitä – erityisesti, jos ne eivät enää tehoa
  • jos huomaat, että joudut olemaan poissa töistä tai harrastuksien parista – jopa sellaisista, joista eniten pidät
  • jos päänsärkyysi liittyy pahoinvointia tai oksentelua
  • jos päänsärkysi on aina samalla puolella päätä
  • jos päänsärkysi pahenee tai muuttaa luonnettaan
 
 
 
 
 
12-2011-MXT-2010-FIN-2533-W
Takaisin