Parempaa Elämää on MSD Finlandin terveyden ja hyvinvoinnin palvelu, johon on koottu tietoa kuluttajille, potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Maailman spirometriapäivää vietetään 27.6.2012

Astma on keuhkojen tulehdussairaus ja sen aiheuttajat ovat moninaiset. Astmaoireita ovat mm. hengenahdistus, limaneritys ja jatkuva yskä. Nykytietämyksen mukaan jopa 60—80 %:lla astmaatikoista on allerginen nuha, jossa ympäristön allergeenit aiheuttavat nenän tukkoisuutta ja vuotamista sekä silmien punoitusta ja kutinaa. Myös ilmasto, siitepölyt ja ilmanlaatu vaikuttavat astmaoireisiin.

Astman toteaa lääkäri, joka tutkii potilaan ja käy läpi hänen oireensa. Tämän lisäksi keuhkojen toimintaa arvioidaan erilaisilla keuhkojen toimintakokeilla, joita ovat mm. uloshengityksen huippuarvojen seuranta (PEF), dynaaminen spirometria -niminen mittausmenetelmä ja keuhkoputkien laajennuskoe eli bronkodilataatiotesti.

Astman tutkimisessa ja taudin määrityksessä potilaan huolellinen tutkiminen on tärkeää. Lääkäri kuuntelee potilaan keuhkot, sydämen, hän tutkii myös ylähengitystiet, suun, nielun, korvat ja nenän. Huolellisella tutkimuksella selvitetään myös, onko mahdollisia muita syitä potilaan oireisiin.

Keuhkojen toimintakokeet ovat tärkeä osa astman diagnosointia ja seurantaa

Näyttö keuhkojen toiminnan heikentymisestä ja toisaalta myös lääkityksen vaikutuksesta mitataan keuhkojen toimintakokeilla. Kouluikäiseltä lapselta testaaminen onnistuu samalla tavalla kuin aikuisilta, pienillä lapsilla keuhkojen toimintakokeiden tekeminen on vaikeaa, koska lapsi ei kykene tarvittavaan yhteistyöhön. Terveydenhuollon erikoisyksiköissä on kuitenkin olemassa uusia menetelmiä, joilla voidaan arvioida keuhkoputkien ahtautumista imeväisiästä alkaen.

Perusselvitys on ns. PEF-seuranta eli uloshengityksen huippuarvojen seuranta. Kahden (2) viikon seurannassa mitataan PEF-arvot kaksi (2) kertaa päivässä eli kolme puhallusta aamuin illoin, ja nämä arvot merkitään ylös tarkoitusta varten kehitettyihin seurantalistoihin.

Mikäli PEF:in ilta- ja aamuarvojen erotus suhteessa niiden keskiarvoon on ainakin kolme kertaa seurannan aikana yli 20 %, kysymyksessä on poikkeava keuhkoputkien vuorokausivaihtelu. Sellainen vuorokausivaihtelu, jossa aamuarvot ovat ilta-arvoja matalammat, on astmalle tyypillistä. Potilaan PEF-arvoja voidaan seurata myös lääkityksen aikana eli hänelle annetaan keuhkoputkia avaavaa lääkitystä. Jos tällöin PEF-arvot korjaantuvat ainakin kolmasti yli 15 % (tai enemmän) lähtötasosta mitattuna ja yli 60 l/min lähtötasoon nähden, on muutos merkitsevä ja viittaa astmaan.

Keuhkojen toiminnan mittausmenetelmistä yleisin on ns. dynaaminen spirometria, jossa uloshengitys rekisteröidään ajan funktiona. Paras yksittäinen suure, joka kuvaa keuhkojen toimintaa on uloshengityksen sekuntikapasiteetti (FEV1). Kansainvälisesti on sovittu, minkä suuruiset muutokset ovat merkittäviä astman taudinmäärityksen kannalta.

Bronkodilataatiotesti eli keuhkoputkien laajennuskoe on hyvä keino astman tutkimisessa. Kun potilaalla on tyypillisiä astmaoireita, tehdään keuhkojen toimintakoe (PEF-mittaus tai spirometria), jonka jälkeen potilaalle annetaan keuhkoputkia avaavaa lääkettä ja 20 minuutin kuluttua mitataan arvot uudestaan. Mikäli keuhkojen toiminta-arvoissa tapahtuu kansainvälisten ohjeiden ja suositusten mukaiset muutokset, astman taudinmääritys varmistuu. Keuhkoputkien laajennuskoe kuuluu olennaisena osana spirometria-tutkimukseen ja on yksi astman taudinmäärityksen kulmakiviä.

 

Maailman Spirometriapäivää vietetään 27.6.2012. Lisätietoja: http://www.wsd2012.european-lung-foundation.org/16751-.htm

 

> Lue lisää astmasta, sen diagnosoinnista ja hoidosta sekä lasten astman erityispiirteistä

Takaisin