Parempaa Elämää on MSD Finlandin terveyden ja hyvinvoinnin palvelu, johon on koottu tietoa kuluttajille, potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Maailman diabetespäivä 14.11.2012: Tyypin 2 diabetes – nopeimmin yleistyvä kansansairaus

Tyypin 2 diabetes on tänä päivänä yksi maailman merkittävimmistä kroonisista ei- tarttuvista taudeista ja tämä erilaisia liitännäissairauksia, toimintakyvyn huononemista ja suuria kustannuksia aiheuttava kansansairaus yleistyy myös Suomessa. Muun muassa ylipainon ja vähäisen liikunnan aiheuttaman tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen on tapahtunut yllättävän nopeasti. Taudin ehkäisyn ja hoidon perustana olevia elämäntapamuutoksia ei ole helppo toteuttaa. Jo lääkehoidossa olevilla diabeetikoilla hoitotavoitteiden saavuttaminen on usein haasteellista. Tämän vuoksi panostusta diabeteksen ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja potilaiden hoitoon sitoutumiseen tarvitaan.

Diabetesliiton mukaan Suomessa on noin 250 000 tyypin 2 diabetesta sairastavaa ja noin 200 000 arvioidaan sairastavan tautia tietämättään. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma Dehkon mukaan diagnosoitujen diabeetikoiden määrä kasvoi vuosien 2000-2005 aikana 35 prosenttia, eli keskimäärin seitsemän prosenttia vuodessa. Diabeetikkojen määrän arvioidaan kasvavan seuraavan 20 vuoden aikana lähes 40 prosenttia. Kasvuennusteet vaihtelevat ja sairastuneiden määrä saattaa kasvaa vielä ennakoitua nopeammin.

Tyypin 2 diabetes – mistä on kyse?

Insuliini on tärkein verenglukoositasoa säätelevä hormoni. Tyypin 2 diabetes on aineenvaihduntasairaus, jossa keskeistä on haiman insuliinin erityksen vähitellen, vuosien kuluessa tapahtuva väheneminen. Tämä yhdessä insuliinin heikentyneen vaikutuksen kanssa (ns. insuliiniresistenssi) johtaa veren glukoosipitoisuuden suurenemiseen.

Tyypin 2 diabeteksen voimakkaan yleistymisen taustalla ovat epäsuotuisat elämäntavat, kuten vähäinen liikunta, epäterveellinen ruoka ja ennen kaikkea ylipaino. Myös perintötekijöillä on merkittävä vaikutus tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen. Tyypin 2 diabetes voi olla aluksi vuosikausia oireeton, minkä takia diagnosoimattomien potilaiden määrän arvellaan olevan suuri, jopa 200 000 potilasta.

Tyypin 2 diabeetikoilla on ei-diabeetikoihin verrattuna n. 2-4-kertainen riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin ja aivoverenkierron häiriöihin. Lisäksi diabetes on nykyään kehittyneissä maissa tärkein keinomunuaishoitoa edellyttävän munuaisten vajaatoiminnan, aikuisten sokeuden ja alaraajojen ei-traumaattisten amputaatioiden syy.

Miten tyypin 2 diabetesta hoidetaan?  

Omilla elintavoilla voi vaikuttaa siihen, ettei diabetekseen sairastuisi. Liikunta, terveellinen ruokavalio, painonhallinta ja tupakoimattomuus ovat ennaltaehkäisyssä keskeisessä asemassa. Aina tämäkään ei kuitenkaan riitä. Mikäli tyypin 2 diabetekseen sairastuu, on tärkeää, että hoito toteutetaan hyvin.

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kannalta ensisijaisen tärkeässä asemassa on painonpudotus, sillä keskivartalolihavuus perinnöllisesti alttiilla henkilöillä nostaa sairastumisriskiä huomattavasti. Painonpudotuksella, painonhallinnalla ja liikunnalla voi diabetekseen sairastumista vähintäänkin siirtää vuosiksi eteenpäin. Jo 5-10 prosentin painonlasku on merkittävä.

Tyypin 2 diabeteksessa aloitetaan tablettilääkitys, jos elämäntapamuutoksilla ei saada tarpeeksi tehokkaita tuloksia. Insuliinin erityksen vähittäinen hiipuminen johtaa yleensä siihen, että lääkitystä joudutaan usein myöhemmin tehostamaan.

Ensimmäisenä tablettimuotoisena hoitona käytetään yleensä maksan glukoosituotantoa vähentävää metformiinia. Kun tämä ei enää riitä, etsitään lisätehoa haiman insuliinituotantoa lisäävistä sulfonyyliureoista tai lyhytvaikutteisista glinideistä, insuliiniherkistäjistä eli glitatsoneista, suolistohormoneihin vaikuttavista gliptiineistä (DPP4-estäjät) tai insuliinihoidosta.

Valtimotaudin ehkäiseminen liittyy olennaisena osana tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Yleensä tyypin 2 diabeetikolla on myös korkea verenpaine, poikkeavat veren rasva-arvot ja veren lisääntynyt hyytymistaipumus. Verensokerinhoidon ohella myös näitä häiriöitä on hoidettava tehokkaasti.

 

FAKTAA TYYPIN 2 DIABETEKSESTA:

  • Noin 250 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta.
  • Yli 10 % suomalaisesta aikuisväestöstä sairastaa tyypin 2 diabetesta tai sen esiastetta.
  • Aikaisemmin tyypin 2 diabetes oli yleinen vanhemmissa ikäluokissa, mutta tänä päivänä sairautta tavataan jopa alle 20-vuotiailla.
  • Tavallisimpia diabeteksen lisäsairauksia ovat sydän- ja verisuonitaudit, munuaistauti, neuropatia ja retinopatia.
  • Sydän- ja verisuonitaudit ovat diabeetikoiden tyypillisin kuolinsyy: vuosina 1988-2005 jopa 85 % diabeetikoista kuoli sydän- ja verisuonisairauksiin.
  • Tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksien hoito on kallista, ei itse diabeteksen hoito: lähes 90 prosenttia diabeteksen hoidon kokonaiskustannuksista kuluu sairauden lisäsairauksien hoitoon.
  • Vain pieni osa diabeetikoista on hyvässä hoitotasapainossa.

 

Lisätietoa tyypin 2 diabeteksesta sekä sen ennaltaehkäisystä ja hoidosta löytyy Diabetesliiton internetsivuilta osoitteesta www.diabetes.fi.

Tietoa ja vinkkejä tyypin 2 diabetekseen liittyen: www.parempaaelamaa.fi.

 

Lähde: Diabetesliitto, www.diabetes.fi

 

Maailman Diabetespäivää vietetään 14.11.2012

 

 

DIAB-1040213-0000

Takaisin