Luusto tarvitsee D-vitamiinia

Yli puolet suomalaisista saa oletettavasti liian vähän D-vitamiinia. Varsin yleistä D-vitamiinipuutos on vaihdevuosi-ikäisillä naisilla, mutta usein myös nuoret saavat D-vitamiinia liian vähän. D-vitamiinin yleinen saantisuositus on 400 IU vuorokaudessa. Kuitenkin osteoporoosipotilaiden kohdalla suositus on kaksinkertainen, 800 IU vuorokaudessa.

Aurinko on ihmisille tärkeä D-vitamiinin lähde ja D-vitamiini puolestaan on tärkeä luuston hyvinvoinnille. D-vitamiinia saadaan jonkin verran myös ravinnosta, esimerkiksi kalasta ja kananmunista. Päiväannoksen saa esimerkiksi 50-100 grammasta silakoita tai 70-140 grammasta kirjolohta. Lisäksi maitotuotteisiin sekä margariineihin lisätään nykyään D-vitamiinia. Yleensä tarpeellista määrää D-vitamiinia ei kuitenkaan saada ruokavaliosta.

"Ihminen tarvitsee D-vitamiinia, jotta luuston kunnon kannalta tärkeää kalsiumia imeytyisi elimistöön. D-vitamiinin puutoksessa kalsiumia ei imeydy tarpeeksi, jolloin elimistö ottaa korvaavaa kalkkia luustosta. Tällöin luun lujuus heikkenee ja murtumariski siten kasvaa," kertoo erikoislääkäri Marjo Lehtonen-Veromaa.

Miksi D-vitamiini on tarpeellinen?

D-vitamiini ei ole vain vitamiini vaan myös hormoni. D-vitamiinista muodostuu maksassa hormonia, kalsidiolia. Tätä puolestaan pidetään yleisterveyttä ylläpitävänä hormonina. Paitsi, että kalsium imeytyy D-vitamiinin vaikutuksesta paremmin elimistöön, on sen todettu vaikuttavan suotuisasti myös immuunipuolustusjärjestelmään ja vähentävän infektiosairauksien riskiä. Vanhuksille D-vitamiinin vaikutus lihaskuntoon on merkittävä. Lihaskunto parantaa tasapainoa ja voi siksi vähentää kaatumisia ja siten murtumariskiä. "D-vitamiinin puutoksen luustovaikutukset on tunnettu jo vuosia. Lisäksi vanhuksilla D-vitamiini vaikuttaa lihaskuntoon. Lisääntynyt lihaskunto auttaa tasapainon säilyttämisessä ja voi siksi vähentää kaatumisia ja murtumariskiä. D-vitamiini myös itsessään auttaa vähentämään murtumariskiä. Tämän vuoksi on tärkeää, että alentuneeseen D-vitamiinitasoon puututaan systemaattisesti ja että varmistetaan erityisesti osteoporoosipotilaiden riittävä D-vitamiinin saanti," Lehtonen-Veromaa painottaa.

Osteoporoosia voidaan hoitaa

Osteoporoosin hoito on kokonaisvaltaista toimintaa ja tärkeä osa hoitoa ovat D-vitamiinin ja kalsiumin lisäksi myös luulääkkeet. Joissakin valmisteissa on myös D-vitamiini mukana. On tärkeää, että alentuneeseen D-vitamiinitasoon kiinnitetään huomiota ja että D-vitamiini otetaan osaksi päivittäistä osteoporoosin hoitoa. Myös säännöllisellä ja monipuolisella liikunnalla, sekä terveellisellä ruokavaliolla on tärkeä rooli osteoporoosin hoidossa ja ennaltaehkäisyssä.

Lisätietoa osteoporoosista ja sen hoidosta löytyy osoitteesta www.osteoporoositieto.fi

OSTEOPOROOSIFAKTA

  • Osteoporoosi on tyypillinen vaihdevuosi-iän ylittäneiden naisten sairaus.
  • Suomessa on arviolta 400 000 ihmistä, jotka eriasteisesti sairastavat osteoporoosia - suurin osa tietämättään.
  • Suomessa todetaan vuosittain noin 30 000 - 40 000 luunmurtumaa, joissa osasyynä on luuston haurastuminen.
  • Osteoporoosi on diagnosoitu jo noin 50 000 suomalaisella, mutta todellisuudessa potilaita on monikertainen määrä. Ja uusien tapausten määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy.
  • Osteoporoosi on luuston sairaus, joka vaikuttaa luun kestävyyteen ja rakenteeseen.
  • Kun luu haurastuu, se altistuu murtumille vähäisissäkin iskuissa.
  • Hyvin suunnitellulla hoidolla osteoporoosin etenemistä voidaan hidastaa merkittävästi. Tästä syystä olisi tärkeää, että mahdolliset potilaat hakeutuisivat hoitoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Takaisin