Parempaa Elämää on MSD Finlandin terveyden ja hyvinvoinnin palvelu, johon on koottu tietoa kuluttajille, potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Liikunta on loistolääke moneen krooniseen sairauteen

Syksyllä lomien jälkeen tuhannet suomalaiset suunnistavat kuntosalille tai lenkkipolulle. Voiko juoksupukuun sonnustautua, vaikka sairastaisi kroonista sairautta kuten astmaa tai diabetesta? Lääkäreiden mielestä voi, sillä liikunta helpottaa monen sairauden oireita.

Liikunta helpottaa astmaatikon hengitystä

Astma ei estä liikkumista, jos lääkitys on kunnossa. Lääkitys on tasapainossa, kun liikunta ei aiheuta oireita. Jos olet epävarma lääkityksestäsi, keskustele lääkärin kanssa ennen liikunnan määrän lisäämistä tai uuden lajin aloittamista.

Rasitusastman oireet vähenevät ja hengittäminen helpottuu, kun astmaatikko liikkuu säännöllisesti. Fyysinen suorituskyky pysyy hyvänä ja hengittäminen on helpompaa silloinkin, kun joutuu koviin fyysisiin ponnistuksiin. Liikkumisen palkinto tulee pienellä viiveellä: muutaman kuukauden kuluttua huomaa, että pystyy kävelemään tai hölkkäämään rivakasti ilman että hengästyy entiseen malliin.

Astmaatikon kannattaa rakentaa kuntoaan maltillisesti, jos on aikaisemmin liikkunut epäsäännöllisesti. Kävely, sauvakävely, juoksu ja hölkkä sekä pallopelit tekevät hyvää hengitys- ja verenkiertoelimistölle. Jumppa ja kuntosaliharjoittelu parantavat lihaskuntoa, voimaa ja tasapainoa. Astma ei liikuntalajeja juurikaan karsi, sillä lääkärit määrittelevät riskilajeiksi ainoastaan sukelluksen sekä vuoristossa tapahtuvan urheilun.

Liikuntapaikkaa valitessa on hyvä kiinnittää huomiota pölyn ja siitepölyn määrään. Liikuntasalissa tarvitaan hyvää ilmanvaihtoa, mutta ei pölyä kerääviä kokolattiamattoja. Hyvä hetki ulkoliikuntaan on juuri sateen jälkeen, jolloin ilmassa on paljon happea mutta pölyt ovat tiessään.

Nuhan, kuumeen ja hengitystieinfektioiden jälkeen keuhkoputket ovat herkät jopa kuukauden ajan. Aloita liikunta sairauden jälkeen 10-15 minuutin erissä. Nuhaisena ja kuumeisena hengästyminen ei tee hyvää kenellekään.

Pureva talvinen pakkassää sopii ainoastaan vähän kuormittavaan liikuntaan.

Kipeä selkä kaipaa kaveriksi vahvoja vatsalihaksia

Tilapäisesti tai pysyvästi kipeä selkä tarvitsee tuekseen vahvoja vatsalihaksia. Monet kuntokeskukset tarjoavat keskivartaloa vahvistavia jumppatunteja, ja kuntosaliohjaajat auttavat löytämään asiakkaalle sopivia laitteita ja liikkeitä.

Vatsalihastreenin voi toteuttaa hauskoilla tavoilla, mielikuvitusta käyttäen. Urheiluliikkeissä ja marketeissa myydään keskivartalojumppaan sopivia palloja, kuminauhoja ja keppejä. Avuksi voi hankkia myös kotijumppaan tarkoitetun dvd:n tai videon. Trendikkäällä tasapainolaudalla saa ryhtiä ja tasapainoa koko vartaloon. Perheelliset voivat varautua siihen, että talon nuoriso omii laudan heti kun se kannetaan kaupasta kotiin!

Keskivartalotreenistä hyötyvät myös istumatyötä tekevät, joille hyvä ryhti on työkyvyn edellytys. Vatsajumppa sopii niillekin, jotka nostavat tai kantavat kuormia työssään.

Lihasvoimaharjoittelu on aikuistyypin diabeetikon ykkösurheilua

Aikuistyypin diabeetikon kaikista tehokkainta liikuntaa on lihasvoimaharjoittelu. Lihasharjoittelu parantaa kehon koostumusta: rasvan osuus pienenee ja lihasten osuus kasvaa. Lihasharjoittelun ansiosta kudosten kyky käyttää sokeria paranee, mikä vaikuttaa myönteisesti sokeritasapainoon. Kaikenlainen liikunta parantaa perusaineenvaihduntaa, vilkastuttaa verenkiertoa ja laskee verenpainetta.

Asiantuntijat suosittelevat kuntosaliharjoittelua kaksi kertaa viikossa niin, että harjoitus kohdistetaan vartalon suuriin lihasryhmiin. Lihaksia voi harjoituttaa kotonakin painojen tai kuminauhojen avulla. Perinteiset leuanvedot ja punnerrusliikkeet kunniaan!

Kuntosaliharjoittelu kannattaa aloittaa mieluiten ohjatusti, jos ei ole aikaisemmin käyttänyt kuntosalilaitteita. Lihakset lämmitellään ennen varsinaista treeniä ja lopuksi venytellään. Lihasvoiman kasvaessa voi lisätä painoja ja muunnella liikkeitä noin kuuden viikon välein. Kuntosaliharjoittelun nyrkkisääntö on muistaa treenata koko vartalo tasapuolisesti: kädet ja jalat, vatsa ja selkä, ylä- ja alavartalo. Kaikkia lihasryhmiä ei tarvitse treenata samana päivänä, vaan voi kirjata harjoituskalenteriinsa erikseen ylä- ja alavartalopäivät.

Lihasvoimaharjoittelun lisäksi diabeetikon kannattaa harrastaa kestävyysliikuntaa, jossa hiki nousee pintaan ja hengitys kiihtyy. Sopivia kestävyyslajeja ovat pyöräily, hölkkä, hiihto, kävely ja sauvakävely. Näitäkin lajeja kannattaa harrastaa säännöllisesti ja pitkäkestoisesti Kunto kasvaa, kun urheilee 2-3 kertaa viikossa, 30-60 minuuttia kerrallaan. Tottuneella liikkujalla teho saa tuntua kehossa kohtuullisen rasittavalta

Urheileva diabeetikko muistaa, että liikunta voi alentaa veren sokeriarvoja huomattavasti. Jos on epävarma oman lääkityksen ja liikuntaharrastuksen yhteensopivuudesta, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Lääkäri voi neuvoa vähentämään insuliinin eritykseen vaikuttavia lääkkeitä ennen kuntosalille tai lenkille lähtöä. Lääkärin kanssa voi keskustella myös siitä, millaista ravintoa tulisi nauttia liikunnan yhteydessä, sillä liikunta tunnetusti lisää nesteen ja hiilihydraattien tarvetta.

Heikkenevä luusto kaipaa iskuja ja tärähdyksiä

Jos luuston heikkous huolettaa, on hyvä tietää, että luut vahvistuvat iskuista ja tärähdyksistä. Nopeat kiertoliikkeet ja väännöt antavat luille niiden kaipaamia ärsykkeitä; esimerkiksi pallopeleihin liittyvät hypähdykset ovat omiaan vahvistamaan luustoa. Juoksupyrähdys, naruhyppely ja pihaleikit tekevät hyvää aikuisillekin!

Jos hyppyliikkeet eivät sovi, lihaskuntoharjoittelu hyvä liikuntamuoto. Luut vahvistuvat ripeissä ja raskaissa kuntosaliliikkeissä – harjoittelu on kuitenkin aloitettava tarpeeksi kevyesti.

Talviliukkailla kaatumisia voi osittain ehkäistä aloittamalla jo syksyllä säännöllisen liikunnan. Hyvä tasapaino ja lihaskunto tuovat varmuutta liikkeisiin, ja kaatumisriski pienenee. Oman kehon hallintaa parantavia liikuntamuotoja ovat ohjattu jumppa ja kuntosaliharjoittelu, kävely portaissa ja vaihtelevassa maastossa sekä koko kehoa aktivoivat sauvakävely ja hiihto. Kenties metsäkävelyn voisi yhdistää sieniretkeen?

Kun liikunta on säännöllistä, sen ei tarvitse kerralla kestää pitkään. Kun liikkuminen on lisäksi hauskaa, sitä haluaa harrastaa monta kertaa viikossa!

LÄHTEET

Astman hoito – fysioterapia, liikunta ja painonpudotus
Allergia
Tari Haahtela
17.10.2007
www.terveyskirjasto.fi

Liikuntasuositus aikuistyypin diabeetikolle
Potilasohjeet
5.1.2005
Hyvä Terveys
www.terveyskirjasto.fi

Liikuntasuositus alaselän vaivoihin
Potilasohjeet
5.1.2005
Hyvä Terveys
www.terveyskirjasto.fi

Liikuntasuositus astmaatikolle
Potilasohjeet
5.1.2005
Hyvä Terveys
www.terveyskirjasto.fi

Luita vahvistavaa liikuntaa
Potilasohjeet
5.1.2005
Hyvä Terveys
www.terveyskirjasto.fi

Takaisin