Parempaa Elämää on MSD Finlandin terveyden ja hyvinvoinnin palvelu, johon on koottu tietoa kuluttajille, potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Lasten astma yleistyy

Ensimmäinen kansainvälinen lasten astman diagnosointia ja hoitoa käsittelevä konsensusraportti julkaistiin

Nuha ja yskä kuuluvat lapsiperheiden arkeen, usein läpi vuoden. Joillakin lapsilla flunssa pitkittyy ja paraneminen voi viedä viikkoja. Pitkittynyt flunssa saattaa olla merkki alkavasta astmasta. WHO:n arvion mukaan astma on maailmanlaajuisesti lasten yleisin pitkäaikaissairaus ja sitä sairastaa jopa yli 10 % lapsista. Perinteisesti on ajateltu, että lasten astman hoito eroaa vain vähän aikuisten astman hoidosta. Nyt on ensimmäistä kertaa julkaistu kansainvälinen konsensusraportti, joka keskittyy lasten astman diagnosointiin, seurantaan ja hoidon hyvään hallintaan. Kansainvälisen konsensusraportin ovat yhdessä julkaisseet European Academy of Allergology and Clinical Immunology (EAACI) ja American Academy of Allergy Asthma and Immunology (AAAAI).

Astma on Suomessa yleisin lasten pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin 4-7 % suomalaislapsista. Yhtä suurella osalla on myös astman kaltaisia oireita. Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputket ovat ärtyneet ja turvonneet. Monilla astmaatikolla on myös hengitysvaikeuksia. Monen lapsen astma on vielä tunnistamatta, koska oireet vaihtelevat paljon. Mitä nuorempi lapsi on, sitä vaikeampaa sairauden tunnistaminen saattaa olla. Pitkittynyt yskä ja uloshengityksen vinkuminen ovat tavallisimpia oireita. Osalla lapsista sairaus helpottuu iän myötä, osalla se jää pitkäaikaiseksi ja pysyväksi.

Vinkuminen paljastaa

Lasten astma eroaa aikuisten astmasta ja siksi eroavaisuuksia on myös sairauden diagnosoinnissa ja hoidossa. Pienillä lapsilla voi olla astman kaltaisia oireita hengitystieinfektion yhteydessä, ja on hankalaa tehdä eroa allergisen astman ja infektioastman välillä. Hengitysvaikeudet ja erityisesti uloshengityksen vaikeutuminen, pitkittynyt yskä ja limaisuus sekä rohina voivat olla astman oireita. Lapsilla oireet eivät ole aina niin selviä ja ne voivat liittyä yskäflunssiin tai muihin rasitustilanteisiin

- Astmatutkimukset ovat tarpeen, jos lapsella on vinkuvia hengitysoireita, erityisesti uloshengityksen yhteydessä. Lisäksi astman merkki voi olla viikkokausia jatkuva yskä, varsinkin jos siihen ei liity infektiota. Vanhempien kannattaa myös valpastua silloin, jos lapsi ei jaksa leikkiä muiden ikätovereidensa tahdissa, kertoo dosentti Merja Kajosaari HYKSin Lasten- ja nuorten sairaalasta. Kajosaari puhui perjantaina 25.4. Pääkaupunkiseudun Astmapäivän tilaisuudessa Finlandia-talossa.

Astman oireita pahentavat infektiot, rasitustilat, tupakansavu ja erilaiset allergiat.

Astman tapaiset oireet ovat yleisiä päiväkoti-ikäisillä lapsilla. Etenkin virusten aiheuttamat hengitystieinfektiot saattavat aiheuttaa keuhkoputkissa ärsytystä. Monilla oireet ovat ohimeneviä ja lievenevät itsestään.

Suunnitelmallisella hoidolla astma kuriin

Varhaisessa vaiheessa aloitettu hyvä hoito parantaa astman ennustetta. Pitkään jatkunut hoitamaton tulehdus saattaa ajan myötä heikentää keuhkojen toimintaa pysyvästi ja siksi suunnitelmallinen hoito on tärkeää. Hoidon onnistumisen takaa säännöllinen seuranta. Tämän vuoksi oireista ja hoidosta on hyvä keskustella säännöllisesti oman lääkärin kanssa.

Astman hoidon tavoitteena on tulehduksen hoitaminen ja astmaoireiden kontrollointi mahdollisimman vähäisin sivuvaikutuksin. Astmaa hoidetaan ensisijaisesti tulehdusta hoitavilla hengitettävillä kortikosteroideilla. Hoidossa käytetään yleensä rinnakkain säännöllisesti astman syytä, eli tulehdusta hoitavia lääkkeitä sekä tarvittaessa oireita lievittäviä, keuhkoputkia avaavia, lyhytvaikutteisia lääkkeitä. Lievään ja keskivaikeaan astmaan soveltuvat myös tulehdusta hoitavat, tablettimuotoiset leukotrieenisalpaajat. Muita tulehdusta hoitavia vaihtoehtoja ovat inhaloitavan kortikosteroidin ja pitkävaikutteisen avaavan lääkkeen yhdistelmät ja joskus harvoin käytettävät kromonit ja teofylliini. Nyt julkaistu kansainvälinen konsensusraportti suosittaa leukotrieenisalpaajia vaihtoehtoiseksi ensilinjan hoidoksi lasten krooniseen astmaan.

- Yleensä astmaatikoille määrätään päivittäin käytettävää, tulehdusta hoitavaa lääkitystä. Tämän lisäksi pitää olla myös varalta hengitysteitä avaavaa, lyhytvaikutteista lääkettä. Eritoten lasten suhteen pyritään mahdollisimman helppoon ja luontevaan lääkitysmuotoon, jotta lääkkeet tulisi varmasti otettua. Lääke voi olla hengitettävä tai nieltävä. Luonnollisesti kaikenikäiset lapset ottavat mieluiten sellaista lääkettä, jonka voi ottaa mahdollisimman helposti ja nopeasti. Aina pyritään pienimpään mahdolliseen lääkitysmäärän, kertaa Kajosaari.

Asiantuntijoiden suosituksen mukaan lasten astman hoidossa tulisi painottaa myös niin lasten, vanhempien kuin hoitohenkilökunnankin koulutusta ja tiedonsaantia.

Kansainvälinen konsensusraportti (PRACTALL) on julkaistu Allergy Journalissa ja on luettavissa osoitteessa http://www.blackwell-synergy.com/doi/pdf/10.1111/j.1398-9995.2007.01605.x. Lisätietoja astmasta ja allergisesta nuhasta sekä lasten astman erityispiirteistä löytyy osoitteesta http://www.astmaton.com.

Takaisin