Oireet

Monien muiden syöpien tavoin myös keuhkosyöpä on varhaisvaiheessa oireeton. Tietyissä keuhkojen osissa syöpä voi kasvaa suureksikin ennen kuin se aiheuttaa oireita. Miksi keuhkosyöpä usein löytyy liian myöhään? Tärkein syy on se, että keuhkokudoksessa ei ole tuntoa. Siksi kasvain voi kasvaa keuhkoissa melko suureksi tai lähettää etäpesäkkeitä ennen kuin se aiheuttaa oireita.1

Keuhkosyövän tavallisia ensioireita ovat yskä, veriset yskökset, hengenahdistus, kipu ja toistuvat keuhkotulehdukset. Usein ensioireet ovat sellaisia, että niitä ei osata yhdistää keuhkosyöpään eikä niiden perusteella hakeuduta tutkimuksiin. Keuhkosyöpä löydetään valitettavan usein vasta sitten, kun alkuperäinen kasvain on jo ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä muualle elimistöön. Levinnyt keuhkosyöpä aiheuttaa tavallisesti yleisoireita, kuten ruokahaluttomuutta, heikkoutta, väsymystä, kuumeilua ja laihtumista. Kasvaimen sijainti ja leviäminen keuhkoissa vaikuttavat siihen, millaisia oireita syöpä aiheuttaa. Joskus potilaalla on rintakehän tai hartian kipua, käheyttä tai nielemisvaikeuksia.2

Keuhkosyöpä voi myös aktivoida hormonien tai niiden kaltaisten aineiden eritystä. Poikkeava verenkuva, ääreishermostovauriot, veritulpat ja voimakas laihtuminenkin voivat kertoa levinneestä keuhkosyövästä.3

Keuhkosyövän ennusteeseen vaikuttavat sairauden levinneisyysaste, ikä ja sukupuoli sekä yleisoireiden esiintyminen ennen hoitoa. Keuhkosyöpää sairastavien naisten ennuste on jonkin verran parempi kuin miesten. Tämä johtuu siitä, että naisilla esiintyy vähemmän pienisoluisia keuhkosyöpiä, joiden ennuste on huonoin.4

Jos potilaalla epäillään keuhkosyöpää, keuhkoista otetaan ensiksi röntgenkuva eli keuhkokuva. Tavallisessa röntgenkuvassa näkyvät kasvaimet, joiden läpimitta on yli 1 cm. Hoidon suunnittelun kannalta on erittäin tärkeää selvittää kasvaimen levinneisyys, mahdolliset etäispesäkkeet ja kasvaimen tyyppi. Tutkimuksia jatketaan usein keuhkoputkien tähystyksellä eli bronkoskopialla. Tutkimuksessa potilaan nielu puudutetaan ja ohut ja taipuisa tähystin viedään suun ja henkitorven kautta keuhkoihin. Tähystyksen yhteydessä lääkäri voi ottaa koepaloja eli biopsioita epäilyttävistä kohdista. Sairauden levinneisyyttä tutkitaan keuhkojen ja ylävatsan tietokonetomografialla eli kerroskuvauksella. Se antaa viitteitä siitä, onko kasvain levinnyt keuhkojen imusolmukkeisiin, muualle keuhkoihin tai ylävatsan elimiin.5

Keuhkojen natiiviröntgenkuvaus on syytä tehdä aina, jos potilaalla on keuhko-oireita ja epäillään keuhkosyöpää. Normaali keuhkokuva ei sulje pois keuhkosyöpää. Jos oireet jatkuvat, potilas tulee lähettää jatkotutkimuksiin keuhkosairauksien yksikköön. Jatkotutkimuksissa selvitetään kasvaimen histologinen tyyppi, taudin kliininen levinneisyys ja potilaan toimintakyky. Hoitosuunnitelmaan vaikuttavat keuhkosyövän solutyyppi ja levinneisyysaste sekä potilaan edellytykset eri hoitoihin.6 


 Lähteet:

  1. Syöpäjärjestöt: https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/keuhkosyopa/#keuhkosyovan-oireet, Keuhkosyöpäpotilaan opas: http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/@Bin/d2473556f5fe56de0914fda2324d3f29/1476270931/application/pdf/413976/Keuhkosyopa_2015_nettiin.pdf
  2. Syöpäjärjestöt: https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/keuhkosyopa/#keuhkosyovan-oireet
  3. Duodecim: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/suositus?id=khp00014#s3
  4. Keuhkosyöpäpotilaan opas: http://syopapotilaat-fi-bin.directo.fi/@Bin/d2473556f5fe56de0914fda2324d3f29/1476270931/application/pdf/413976/Keuhkosyopa_2015_nettiin.pdf
  5. Syöpäjärjestöt: https://www.kaikkisyovasta.fi/tietoa-syovasta/syopataudit/keuhkosyopa/#keuhkosyovan-toteaminen-ja-tutkimukset
  6. Duodecim, Käypä hoito http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi06050