21.02.2023

Infektiotautien torjunta ja hoito vaativat kokonaisvaltaista otetta ja lääketieteellistä ymmärrystä

On kulunut kolme vuotta siitä, kun maailmalta alkoi kiiriä uutisia uudenlaisesta, ihmisiä sairastuttavasta viruksesta. Aluksi pandemiaa pidettiin epätodennäköisenä, mutta tilanne kehittyi nopeasti ja tartunnat alkoivat levitä vauhdilla. Maaliskuussa 2020 WHO julisti koronavirusepidemian muuttuneen maailmanlaajuiseksi.


Nyt monien ajanlaskua määrittää aika ennen ja jälkeen koronaviruspandemian. Miten tästä tulisi jatkaa eteenpäin? Onko uusi pandemia todennäköinen, mistä taudinaiheuttajista on syytä olla huolissaan – jos mistään – ja mitä kannattaa huomioida omassa arjessaan, jotta pysyisi mahdollisimman terveenä?

Asko Järvinen

”Epidemiat ovat lisääntyneet, joten pandemioitakin tulee ihan varmasti jatkossakin”, infektiosairauksien erikoislääkäri Asko Järvinen toteaa.


Pandemiasta katse omaan ympäristöön


Seuraavan pandemian pohtimisen sijaan katse kannattaa kuitenkin suunnata lähemmäksi. Infektiolääkärin arjessa enemmän päänvaivaa aiheuttaa tällä hetkellä muun muassa antibioottiresistenssi. Jos bakteeri on antibiootille vastustuskykyinen eli resistentti, kyseistä antibioottia ei voi käyttää bakteerin aiheuttamien infektioiden hoitoon.


”Sairaalalääkärin näkökulmasta korostuu potilasturvallisuus, ja siitä ison osan muodostavat hoitoon liittyvät infektiot. Niistä monet olisivat estettävissä, mutta kun antibioottiresistenssi yleistyy, hoitoon liittyvien infektioiden torjuminen ja hoito hankaloituvat. Ennen toimenpidettä annettava, infektiota estävä antibioottiprofylaksi ei välttämättä toimikaan”, Järvinen toteaa.


”Kun resistenssi lisääntyy merkittävästi, erilaisiin toimenpiteisiin – isoihin ja pienempiinkin – liittyvät riskit lisääntyvät. Riskit toteutuvat vain harvalla, mutta keskimäärin sairaalaan tulo muuttuu vaarallisemmaksi tai sattumanvaraisemmaksi. Tätä nähdään jo nyt: niissä maissa, joissa resistenssi on yleisempää, pienelle osalle potilaita tulee infektioita, joita ei kyetä hoitamaan tai hoito on hyvin hankalaa ja työlästä.”


Avohoidossa antibioottiresistenssillä on samansuuntaisia vaikutuksia kuin sairaaloissa: niin sanottujen tavanomaisten infektioiden, kuten virtsatieinfektioiden, keuhkokuumeiden tai lasten korvatulehdusten, hoito tulee hankalammaksi. Hoidon monimutkaistuminen lisää myös kustannuksia, eli antibioottiresistenssiin olisi tärkeä puuttua myös taloudellisista syistä.


Resistenssin torjuntaa tarkasteltava kokonaisvaltaisesti


Suomessa ja muualla Pohjoismaissa tilanne on sikäli hyvä, että meillä antibioottien käyttö vähenee, mutta sekään ei ole aivan yksinkertaista.


”Siinä missä aiemmin lääkärit määräsivät herkästi antibiootteja jopa ikään kuin varmuuden vuoksi, nyt näin ei enää tehdä. Tämä tuo diagnosointiin ja hoitoon omat haasteensa niukkenevien resurssien maailmassa. Nyt voi esimerkiksi käydä niin, että kunnoltaan heikkenevä potilas palaa vastaanotolle, koska hänelle ei ensimmäisellä käynnillä määrätty antibiootteja. Hänellä saattaa olla vaikkapa alkava keuhkokuume, jota ei edelliskäynnillä voitu vielä tunnistaa. Palaavasta potilaasta pitäisi osata ottaa koppia”, Järvinen selittää.


Globaalisti antibioottien käyttö lisääntyy niin ihmisillä kuin eläimillä, ja jo Etelä-Euroopassa resistenssitilanne on paikoitellen selvästi Suomea huonompi. Järvinen nostaa esiin asian, jota harvemmin mainitaan antibioottiresistenssistä keskusteltaessa: yleisen hygieniatason. Hänen mukaansa mikrobit leviävät helpommin maissa, joissa yleinen hygieniataso on heikompi.


”Antibioottiresistenssin yhteydessä on aiemmin puhuttu lähinnä sairaalabakteereista. Vaikeita tulehduksia aiheuttava MRSA leviää nykyään entistä enemmän myös avohoidossa. Suolistobakteerien resistenssi on myös lisääntynyt. Niitä voi kenellä tahansa meistä olla elimistössään, ja ne leviävät ihmisten kesken tavallisessa arjessa. Yleishygienia yhteisössä on siis entistä merkityksellisempää antibioottiresistenssin torjunnassa. Niinpä resistenssiongelmat ovatkin yleisempiä monissa matalan tulotason ja matalan hygienian maissa, joissa väestön antibioottien käyttö voi olla hyvin pientä länsimaihin verrattuna.”


Antibioottikuuri ei ole yhden koon sukkahousu


Antibioottiresistenssistä keskusteltaessa on tärkeä tarkastella myös antibioottien määräämiskäytäntöjä. Siinä pitäisi Järvisen mukaan mennä yksilöllisempään suuntaan.


”Nykyinen lähestymisemme antibioottihoidon kestoon on kaavamainen. Antibioottikuuri ei kuitenkaan ole mikään yhden koon sukkahousu eli sama pituus ei sovi kaikille. Koska ihmisten paranemisnopeus on yksilöllinen, myös antibioottihoidon keston olisi hyvä olla”, Järvinen pohtii.


Yksilön tasolla tehtävien toimenpiteiden lisäksi antibioottiresistenssin torjunta edellyttää laajempaa yhteiskunnallista huomiota ja valintoja.


”Päiväkotien koot, päiväkotiryhmien suuruudet, sairaalalaitosten koot, sairaalahuoneiden koot – kaikilla näillä on vaikutusta antibioottiresistenssiin. Sitä tulisikin tarkastella kuten kaikkia isoja ongelmia: kokonaisuutena eikä vain kapeasti avainreiästä kurkistaen, yhtä asiaa kerrallaan”, Järvinen summaa.


”Antibioottien käytössä tulisi huomioida niiden käyttö kaikkialla yhteiskunnassa, ei pelkästään ihmisillä vaan myös eläimillä – myös maataloudessa.”


Jokainen voi vaikuttaa


Jokainen voi myös itse vaikuttaa antibioottiresistenssiin ja infektioiden torjuntaan muutenkin. Huolellinen käsihygienia on todella tärkeää. Hygieniaan on syytä kiinnittää huomiota myös keittiössä.


Joitain infektioita voi pyrkiä torjumaan myös rokottautumalla.


”Rokotteet ovat osoittautuneet tehokkaiksi pneumokokkitaudin ja -resistenssin torjunnassa”, Järvinen toteaa. Myös jokasyksyinen influenssarokote voi olla hyödyllinen.


Järvinen nostaa esiin usein kuullun myytin, että antibiootit heikentäisivät ihmiset puolustuskykyä.


”Antibiootit eivät nykykäsityksen mukaan vaikuta puolustusjärjestelmäämme. Kuurin jälkeen voi kuitenkin tulla helpommin uusi infektio, mutta jos näin käy, se johtuu siitä, että antibiootit vaikuttavat omaan bakteerikantaamme. Antibioottikuuri vie pois omaa vähemmän tautia aiheuttavaa bakteerikantaamme ja kun meillä kaikilla on valmiiksi elimistössä myös tautia aiheuttavia bakteereita, todennäköisyys sille, että ne aiheuttavat infektion, saattaa kasvaa.”


Antibiootteja ei siis pidä pyytää turhaan, mutta jos lääkäri on nähnyt kuurin tarpeelliseksi, se on syytä käyttää ohjeen mukaan.


Pandemian hoidon tulisi olla lääketiedettä, ei politiikkaa


Seuraava pandemia on Järvisen mukaan vai ajan kysymys, mutta hän ei ole erityisen huolissaan sen torjunnasta – kunhan siinä keskitytään lääketieteeseen.


”Politiikka ja yhteiskunta ovat tulleet osaksi pandemioiden tunnistamista ja sekä pandemioiden että antibioottiresistenssin torjuntaa. Ilmiö on nähtävissä kaikkialla Euroopassa. Näen kuitenkin isoja riskejä siinä, että infektioiden torjunnasta tulee politiikkaa. On tärkeää, että lääketieteelliset päätökset tehdään lääketieteellisen asiantuntemuksen pohjalta. Sekä pandemioissa että antibioottiresistenssissä ollaan yhteiskunnan isojen poliittisten ydinkysymysten äärellä, mutta keskusteluun tulee ottaa mukaan lääketieteellinen asiantuntemus ennen kuin tehdään poliittisia ja yhteiskunnallisia valintoja”, Järvinen korostaa.


”Emme tiedä, mikä seuraava pandemia on, mutta koska taudinaiheuttajat siirtyvät usein eläinmaailmasta ihmisiin ja väestö on kasvanut ja ihmiset ja eläinten väliset yhteydet lisääntyneet, on selvää, että pandemioiden uhka on aiempaa suurempi. Lohtu on se, että valmiutemme reagoida on ihan eri tasolla kuin aiemmin. Kykenemme tunnistamaan uuden taudinaiheuttajan, pystymme ehkä rajaamaan tautien etenemistä ja meillä on olemassa sekä kehitteillä uusia lääkkeitä. Kyky uusien rokotteiden nopeaan tuotantoon on myös nyt todistettu.”

Artikkelia varten on haastateltu HUS:n ylilääkäri, linjajohtaja Asko Järvistä 28.11.2022.

Lähteet

  1. Palmu, A. ja Jokinen, J., 2018, Pneumokokkirokotteiden vaikuttavuus Suomessa, Lääkärilehti.
  2. Pneumokokkirokotteet, 2022, THL.fi
  3. Likitalo, O. et al. 2016. MRSA:n epidemioita jatkuvassa muutoksessa. Lääkärilehti.
  4. Antibioottien määrä vähenee Euroopassa, 2022, THL.fi
  5. Browne et al. 2021, Global antibiotic consumption and usage in humans, 2000–18: a spatial modelling study, Lancet Planet Health

FI-NON-00918 2/2023

Lue lisää ajankohtaisia artikkeleita

eye

Infektiotautien torjunta ja hoito vaativat kokonaisvaltaista otetta ja lääketieteellistä ymmärrystä

21.02.2023

Infektiotautien torjunta ja hoito vaativat kokonaisvaltaista otetta ja lääketieteellistä ymmärrystä Nyt monien ajanlaskua määrittää aika ennen ja jälkeen koronaviruspandemian. Miten tästä tulisi jatkaa eteenpäin? Onko uusi pandemia todennäköinen, mistä taudinaiheuttajista on syytä olla huolissaan – jos mistään – ja mitä kannattaa huomioida omassa arjessaan, jotta pysyisi mahdollisimman terveenä? Pandemiasta katse omaan ympäristöön Seuraavan pandemian pohtimisen […]

eye

Susanna Juntunen: ”Kerron diagnoosistani, jotta ihmiset menisivät seulontoihin”

10.02.2023

Susanna Juntunen: ”Kerron diagnoosistani, jotta ihmiset menisivät seulontoihin” Nuori ja urheilullinen perheenäiti ei voinut uskoa sairastavansa kohdunkaulan syöpää, sillä hän ei tuntenut oloaan sairaaksi missään vaiheessa. Susanna Juntunen on suositun #kotitreenijengin perustaja. Urheilu sekä terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen ovat aina olleet hänelle itsestäänselvyyksiä. Hän on myös entinen kilpajoukkuevoimistelija ja EM-tasolla kilpaillut bikini fitness -urheilija. Tällä […]

eye

Älä jää yksin HIV-infektion kanssa

25.11.2022

Älä jää yksin HIV-infektion kanssa Henkilöille, joilla on HIV-infektio, on tarjolla ammatillista keskusteluapua, neuvontaa sekä vertaistukea. Kuolenko pian, ja jos en, niin kuinka kauan ja minkälaista elämää voin elää? Voinko opiskella, tehdä työtä, seurustella tai perustaa perheen? Näitä ja monia muita kysymyksiä HI-viruksen saaneet usein pohtivat. Lue HIV-hoitajan roolista HIV-potilaan arjessa Kansanterveyden sivuilta. FI-NON-00894 11/2022