IBD

Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD)

Haavainen paksusuolentulehdus (colitis ulcerosa) ja Crohnin tauti ovat tulehduksellisia suolistosairauksia, joista käytetään nimeä IBD eli Inflammatory Bowel Disease. Tulehdukselliset suolistosairaudet lisääntyvät vauhdilla, ja vuonna 2021 Suomessa oli yli 56 000 IBD:tä sairastavaa.

Suomi-ikoni

Vuonna 2021 Suomessa oli yli 56 000 IBD:tä sairastavaa.

Näiden sairauksien syyt ovat vielä melko tuntemattomia, mutta perinnöllisen alttiuden, suolistobakteerien, ravintotekijöiden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksella on arvioitu olevan merkitystä IBD:n puhkeamisessa. Tyypillisesti näihin sairauksiin sairastutaan nuorella iällä, 15–30-vuotiaana. Sairaus voi kuitenkin alkaa missä iässä tahansa. Uusia tapauksia todetaan Suomessa vuosittain yli 2000.

Perintötekijät vaikuttavat jonkin verran alttiuteen sairastua IBD:hen – 5–20 prosentilla sairastuneista on suvussa joko Crohnin tautia tai haavaista paksusuolentulehdusta. Ensimmäisen asteen sukulaisten sairastumisriski on noin 10–15 kertainen. Perittynä Crohnin tautiin sairastumisen riski on hieman korkeampi verrattuna haavaiseen paksusuolentulehdukseen. Jos toisella vanhemmista on IBD, se periytyy 10–20 prosentin todennäköisyydellä ja jos molemmilla vanhemmilla on tulehduksellinen suolistosairaus, sairastumisriski kasvaa jo 30–50 prosenttiin.

Noin kaksi kolmesta IBD-potilaasta sairastaa haavaista paksusuolentulehdusta ja joka kolmas Crohnin tautia. Arviolta 10 prosentilla on piirteitä sekä haavaisesta paksusuolentulehduksesta että Crohnin taudista, jolloin diagnoosina on luokittelematon paksusuolentulehdus.

Tutkimukset

Jos on oireiden perusteella aihetta epäillä tulehduksellista suolistosairautta, tehdään kolonoskopia eli paksusuolen tähystys. Mahalaukun tähystys eli gastroskopia taas tehdään usein Crohnin taudissa, kun tutkitaan mahasuolikanavaa. Ohutsuolen tutkimuksessa voidaan käyttää myös kapselikameraa. Joskus etenkin Crohnin tautia tutkittaessa voidaan tarvita lisäksi radiologisia tutkimuksia ja magneettitutkimusta. Laboratoriotutkimukset (veri-, uloste- ja virtsakokeet) ovat myös tärkeitä IBD:n hoidossa ja seurannassa.

IBD:n hoito

Hoidon tärkeimpinä tavoitteina voidaan pitää oireettomuutta ja elämänlaadun paranemista. Tärkeä tavoite on myös saada suolen limakalvo kuntoon. Tähän pyritään ensisijaisesti lääkehoidolla.

Haavaisessa paksuolentulehduksessa aloitetaan hoito suun kautta otettavalla lääkkeellä, jos tauti on lievä tai rajoittuu paksusuolen loppupäähän.Tällaisia lääkkeitä ovat sulfasalatsiini tai mesalatsiini. Hoidossa voidaan käyttää myös kortisonia tai muita lääkkeitä sisältäviä paikallisia valmisteita.

Vaikeassa tautimuodossa tai aktiivisessa vaiheessa käytetään kortisonihoitoa. Jos tästä ei ole apua, voidaan suolta rauhoittaa immuunijärjestelmään vaikuttavilla lääkkeillä, kuten atsatiopriinilla, 6-merkaptopuriinilla, ja biologisilla lääkkeillä. Joskus lääkehoito ei riitä ja tarvitaan leikkaushoitoa.

Crohnin taudissa käytetään lääkehoitona kortisonia sekä immuunijärjestelmään vaikuttavia lääkkeitä. Näitä ovat atsatiopriini, 6-merkaptopuriini, metotreksaatti ja biologiset lääkkeet. Joskus saatetaan tarvita myös leikkaushoitoa.

Elämä tulehduksellisten suolistosairauksien kanssa

Apua ja tukea sairauden kanssa elämiseen saa paitsi terveydenhuollon ammattilaisilta myös potilasjärjestön toiminnasta. IBD ja muut suolistosairaudet ry on valtakunnallinen IBD:tä tai muuta suolistosairautta sairastavien sekä heidän läheistensä etujärjestö. Järjestöstä saat tietoa ja vertaistukea: ibd.fi.

Lähteet

  1. Teveyskirjasto.fi: Haavainen paksusuolitulehdus
  2. Terveyskylä.fi: Tulehdukselliset suolistosairaudet
  3. Tays.fi: Vatsaelinsairaudet
  4. Ibd.fi
FI-NON-00409 01/2023