Parempaa Elämää on MSD Finlandin terveyden ja hyvinvoinnin palvelu, johon on koottu tietoa kuluttajille, potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Vanhemmaksi lahjasukusoluhoitojen avulla

Lahjasukusoluilla vanhemmaksi tuleminen on ilonhetkineen jakasvukipuineen monin tavoin samanlaista vanhemmuutta kuin täysbiologinen vanhemmuus. Siihen liittyy kuitenkin myös erityisiä, huomioonotettavia piirteitä. Lahjasukusoluilla tehtävien hoitojen saatavuus on Suomessa muihin Euroopan maihin verrattuna hyvä. Hoidot tehdään pääsääntöisesti yksityisklinikoilla ja potilaat vastaavat itse hoidon kustannuksista.

Lahjoitetut sukusolut antavat mahdollisuuden raskauteen ja toivottuun lapseen noin 5–10 prosentille lapsettomista pareista. Lahjasukusoluhoidot eroavat muista lapsettomuushoidoista siinä, että raskauden alkuunsaamiseksi tarvitaan kolmatta osapuolta (third-party reproduction): munasolujen tai siittiöiden lahjoittajaa tai paria, joka lahjoittaa omista lapsettomuushoidoistaan ylijääneitä alkioita.

Päätös vaatii pysähtymistä

Joillekin pareille lahjasukusolujen käyttö saattaa olla ainoa vaihtoehto jo hyvin varhaisessa vaiheessa lapsettomuutta. Osa pareista päätyy lahjasolujen käyttöön omilla sukusoluilla tehtyjen tuloksettomien hoitojen jälkeen. Osalla pareista voi olla nykyisestä tai aiemmista parisuhteista omilla sukusoluilla alkaneita, keskenmenoon tai synnytykseen päättyneitä raskauksia. Tieto siitä, ettei voi saada yhteistä biologista lasta, saattaa olla parille suuri järkytys, etenkin jos se käy ilmi jo lapsettomuustutkimusten alkuvaiheessa. Toisaalta mahdollisuuteen on voitu vähitellen kasvaa ja sopeutua tuloksettomien lapsettomuushoitojen aikana tai silloin, jos asia on ollut jo pidemmän aikaa tiedossa. Päätös luovutettujen sukusolujen käytöstä vaatii pysähtymistä, huolellista harkintaa ja rehellisyyttä itselle ja kumppanille.

Menetyksiä täytyy käsitellä

Kun lahjasukusoluhoitoon lähdetään, kyvyllä käsitellä koettuja menetyksiä on suuri merkitys. Naiset ja miehet surevat usein eri tavalla ja eri tahtiin. Surun käsittelyssä pääsee eteenpäin, kun tutkii tunteitaan, jättää jäähyväiset alkuperäiselle unelmalleen ja suuntaa eteenpäin. Sureva voi luoda yksityisen rituaalin yksin tai yhdessä kumppaninsa kanssa antaakseen arvon surulleen. Menetys voi nousta esiin aika ajoin uudelleen, vaikkapa lapsen tullessa murrosikään tai kun lapsi saa aikanaan mahdollisesti omia lapsia.

Raskaus vahvistaa suhteen alkua

Lahjasoluhoidossa monille pareille on hyvin tärkeää, että naisen on mahdollista olla raskaana. Puolisot voivat silloin seurata raskauden etenemistä yhdessä, luoda suhdetta vauvaan jo raskausaikana ja jakaa vanhemmuutta alusta alkaen.

Raskaus ja synnytys ovat monelle naiselle tärkeitä, identiteettiä vahvistavia tapahtumia. Mies voi jakaa kumppaninsa kanssa nämä kokemukset ja ilon. Erityisesti lahjamunasoluhoidon yhteydessä raskaus vahvistaa suhdetta syntyvän lapsen ja vanhempien välillä.

Lapsen oikeudet on hyvä tiedostaa

Nykyinen hedelmöityshoitolaki takaa lahjasukusoluhoidon kautta syntyneelle lapselle oikeuden saada täysi-ikäisenä tietoonsa sukusolun lahjoittaja. Tiedon saannin edellytyksenä on, että vanhemmat kertovat lapselle, miten hän on saanut alkunsa. Vanhempia ei kuitenkaan ole tähän lailla velvoitettu. Nyky-yhteiskunnassa asiaa on lähes mahdoton pitää salassa, vaikka moni vanhempi sitä ehkä toivoisikin. 

Jo raskauden seurannan kannalta synnytyssairaalan henkilökunnan on tärkeä saada tietää, miten raskaus on saanut alkunsa. Lapsen veriryhmä eroaa vanhempien veriryhmästä, mikä voi herättää kysymyksiä. Lapsella voi myös myöhemmässä vaiheessa puhjeta sairaus, jota epäillään perinnölliseksi. Erilaiset DNA-rekisterit yleistyvät tulevaisuudessa, ja tieto voi paljastua sitäkin kautta. Yli puolet lahjasukusoluhoitoon hakeutuvista on kertonut aikeistaan ystävilleen. Tällöin on suuri riski, että asia tulee sattumalta jossain vaiheessa puheeksi lapsen läsnä ollessa.

Avoimuus tukee lapsen identiteettiä

Lahjasukusolujen merkitys itselle ja lapselle tuntuvat kaukaisilta asioilta, kun hoidosta vasta keskustellaan. Raskauden alkaessa nämä kysymykset voivat nousta esiin ja silloin onkin hyvä miettiä, miten asiasta ulkopuolisille jatkossa kerrotaan. Vanhemmat voivat olla asiasta eri mieltä, kuudesosalla pareista näkemykset kertomisen suhteen poikkeavat toisistaan. Naiset ovat avoimempia ja mies saattaa kokea lapselle kertomisen vaikeaksi erityisesti siinä tapauksessa, että lapsettomuus on johtunut hänestä.

Adoptiotutkimus on vahvistanut, että tieto biologisesta alkuperästä on lapsen identiteetin kehittymisen kannalta tärkeää. Vain lapsi itse voi tietää, onko biologista alkuperää koskeva tieto hänelle tärkeä.

Suhde syntyy eläen

Monet parit kysyvät ennen hoitojen aloitusta, voiko lapseen, johon ei ole perinnöllistä yhteyttä, kiintyä samalla tavalla kuin omaan biologiseen lapseen. On tärkeää muistaa, että luovutetut sukusolut ovat lahjoittajan lahja lapsettomalle parille, mutta lahjoittaja ei ole lapsen vanhempi. Geenit ovat jotain muuta kuin vanhemmuus.

Maija Tulppala

Psykoterapeutti, synnytysten- ja naistentautien erikoislääkäri

Hedelmöityshoitolaki turvaa lapsen kasvun
Vuonna 2007 voimaantulleen hedelmöityshoitolain tavoitteena on lahjasolujen avulla syntyneen lapsen tasapainoinen fyysinen ja psyykkinen kehitys. Tämän vuoksi laissa määrätään, että
- sukusolujen lahjoittajien henkilötiedot kerätään lahjoittajarekisteriin.
- lapsella on 18 vuotta täytettyään oikeus saada tietoonsa lahjoittajan henkilöllisyys.
- lahjoittajalla ei ole oikeuksia eikä velvollisuuksia lapseen nähden.
- lahjoittaja ei saa tietää, kuka käyttää hänen lahjoittamiaan sukusoluja.
- lahjasukusolujen vastaanottaja eli hoitoa saava pari tai henkilö ei saa tietoonsa lahjoittajan henkilöllisyyttä.
- lapsettomuusklinikan on tarjottava lahjasukusoluhoitoa saavalle tietoa hoidon tuloksena syntyvän lapsen biologisen alkuperän mahdollisista vaikutuksista perheenjäsenten keskinäisiin suhteisiin ja siitä, miten mahdollisia ongelmia voidaan ehkäistä tai lievittää. Klinikan on järjestettävä hoitoa saavalle mahdollisuus keskustella näistä kysymyksistä asiantuntijan kanssa.

WOMN-1197959-0000 10/2016