Parempaa Elämää on MSD Finlandin terveyden ja hyvinvoinnin palvelu, johon on koottu tietoa kuluttajille, potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Alkion viljely ja muut menetelmät

Blastokystaviljely

Yleensä hedelmöitynyt munasolu siirretään takaisin kohtuun nelisoluvaiheessa (kahden vuorokauden kuluttua munasolun keräyksestä) tai kahdeksansoluvaiheessa (kolmen vuorokauden kuluttua munasolun keräyksestä). Vaihtoehtoisessa menetelmässä alkiota kasvatetaan päivään viisi saakka viljelymaljalla. Tällöin alkiot ovat usein saavuttaneet ns. blastokystavaiheen (yli 100 solua). Menetelmän etuna on se, että pystytään paremmin valitsemaan se alkio, jolla on parhaat mahdollisuudet kiinnittyä kohtuonteloon. Haittana on, että joskus hedelmöityneet munasolut eivät jakaudukaan toivotulla tavalla eikä ylipäätänsä päästä alkionsiirtoon.

Munasolujen kypsyttäminen viljelmässä eli IVM (in vitro maturation)

Uusin koeputkihedelmöityshoitomenetelmä on IVM eli in vitro maturaatio. IVM:ssä munasolut kerätään epäkypsinä pienistä munarakkuloista. Ne kypsytetään viljelmässä hormonien avulla ja hedelmöitetään viljelymaljalla tai siittiön mikroinjektiolla (ICSI), riippuen siittiöiden laadusta. Alkionsiirto kohtuun tapahtuu aivan kuten perinteisen koeputkihedelmöityksen yhteydessä. IVM:n etuna on se, että munasarjojen hormonistimulaatiota ei tarvita.

IVM sopii lapsettomuudenhoitomuodoksi silloin, kun lapsettomuuden syy on miehestä johtuva, ja naisille, joilla on yliaktiiviset munasarjat (esim. PCOS) tai munasarjojen liiallisen stimulaation (OHSS, ovarian hyperstimulation syndrome) riski sekä selittämättömän lapsettomuuden hoidossa FSH+IUI-hoidon jälkeen, ennen kuin halutaan valita hoidoksi perinteinen IVF.

Alkiokuoren avaus eli assisted hatching

Alkio ei pysty kiinnittymään kohdun seinämään, jos sitä ympäröivä kuori ei repeä tai on liian paksu. Tämä on tosin varsin harvinainen lapsettomuuden syy. Alkion kuoren avausta sitä ympäröivän keton alta voidaan mahdollisesti edistää tekemällä kettoon pieni reikä. Alkion kuorta voidaan myös ohentaa. Toimenpidettä kutsutaan avusteiseksi kuoriutumiseksi eli assisted hatchingiksi. Tutkimuksissa ei ole pystytty luotettavasti osoittamaan, missä tilanteissa alkiokuoren avauksesta olisi hyötyä.

Alkiodiagnostiikka eli PGD (preimplantation genetic diagnostics)

Tässä menetelmässä käytetään hyväksi koeputkihedelmöitystä silloin, kun halutaan välttää sairaan lapsen syntyminen tiedossa olevan perinnöllisen sairauden vuoksi. Tämä edellyttää, että sairauden aiheuttava geenivirhe tunnetaan. Menetelmässä kahdeksansoluista alkioista irrotetaan yksi tai kaksi solua. Soluista tutkitaan, onko niissä kyseisen taudin geeni, jolloin alkionsiirtoon voidaan valita terve alkio. Alkiodiagnostiikkaa voidaan myös käyttää kromosomipoikkeavuuden toteamiseen. Näin tehdään, jos pariskunnalla on suurentunut kromosomipoikkeavuuden riski. Valtaosa tästä ryhmästä on pareja, joissa toisella on tasapainottunut kromosomitranslokaatio.

WOMN-1197959-0000 10/2016