Alaselkäkipu

Noin 80 % suomalaisista kärsii alaselkäkivuista jossain vaiheessa elämäänsä. Se on myös luonteeltaan uusiutuva vaiva, sillä joka kolmas on sitä kysyttäessä kärsinyt alaselkäkivuista kuluneen kuukauden aikana ja joka kymmenes on hakeutunut sen takia lääkäriin. 1990-luvun lopulla 46 100 suomalaista oli työkyvyttömyyseläkkeellä selkäsairauden takia.

Onneksi selkäkipu on lähes aina luonteeltaan hyvänlaatuista. Tavallisin syy selkäkipuun on selän eri rakenteiden heikkeneminen, vaikka todellinen syy jääkin usein arvelun varaan. Alaselän tavallinen röntgenkuva ei paljasta läheskään kaikkea oleellista tietoa ja niitä otetaankin liikaa ja turhaan. Vakavaa syytä epäiltäessä paras tutkimus on magneettikuvaus ja sitä on syytä joskus täydentää esimerkiksi veren tulehdusarvojen määrityksellä.

Syöpä voi aiheuttaa joskus ensioireenaan selkäkivun etäispesäkkeiden vuoksi, mutta se voi myös kehittyä selkärankaan tai selkäytimeen. Potilailla on usein selviä yleiskunnon laskun oireita, kuten laihtumista. Lepo ja makuuasento eivät helpota selkäkipua.

Kaatuminen voi aiheuttaa esimerkiksi osteoporoosin heikentämän nikaman murtumisen. Selkäkivun syy voi olla myös selkärankareuma, jonka tunnistaminen ajoissa on tärkeää. Äkillinen aortan pullistuman puhkeaminen tai tämän valtimon seinämäkerrosten irtoaminen toisistaan voivat aiheuttaa sietämättömän selkäkivun.

Harvinaisempi, mutta vakava selkärangan sairaus on nikaman bakteeritulehdus, joka on useimmiten seurausta ihon tai virtsateiden bakteeri-infektiosta. Monet tämän tyyppisestä selkäkipua aihettavasta sairaudesta kärsivät potilaat käyttävät samaan aikaan vastustuskykyä vähentäviä lääkkeitä tai ovat narkomaaneja.

Oireet

Oireena alaselkäkipu vaatii aina seuraavien seikkojen huomioon ottamista.

• Onko potilaalla vakavia oireita?
• Onko kyseessä välilevypullistuma?

Vakavia oireita ovat:

• Jalkoihin ilmaantuu heikkoutta, tunnottomuutta tai puutumista
• Virtsaaminen ei onnistu tai uloste karkaa
• Selkäkipu ei lievity levossa
• Selkäkipuun liittyy kuumetta
• Yleisvointi heikkenee tai kipu pahenee koko ajan
• Selkäkipuun liittyy kovaa vatsakipua
• Potilaalla on ollut pahanlaatuinen kasvain

"Ratsupaikkaoireilu" on usein kiireellistä hoitoa vaativa oire. Tällöin potilaalla on oireita sillä alueella, joka osuisi satulaan, jos hän ratsastaisi. Syy saattaa tällöin olla niin suuri välilevytyrä selkärangan alaosassa, että potilaalla on ongelmia virtsaamisessa ja ulostamisessa. Alue on myös tunnoton. Alaraajoissa on usein halvausoireita ja tilanne vaatiikin tällöin päivystysleikkauksen.

Välilevytyräoireet

Alaselkäkipu säteilee usein alaraajaan. Kun säteily johtuu välilevytyrästä, sijaitsee se lähes aina jommassa kummassa alimmassa välilevytilassa. Tyypillistä on säteilykivun paheneminen istuessa ja helpottuminen seistessä sekä maatessa. Joskus nämäkään eivät lievitä oireita.

Vastaanotolla tyypillinen löydös on säteilykivun paheneminen jalkaa suorana kohotettaessa potilaan maatessa. Jänneheijasteiden eli refleksien puuttuminen, tuntopuutokset ja alaraajan lihasheikkoudet ovat muita tärkeitä lääkärin toteamia löydöksiä.

Välilevytyräpotilaista arviolta 90 prosenttia paranee kärsivällisyydellä, mutta pieni osa joudutaan leikkaamaan tilanteen pitkittyessä. Asian tekevät kiireellisiksi erityisesti ratsupaikkaoireisto, alaraajan äkillinen halvausoire ja sietämätön kipu. Iskiaskivun lääkehoito on tavallisesti tulehduskipulääkkeen ja ns. opioidien yhdistelmä. Nekään eivät aina helpota potilaan oloa riittävästi.

Tavalliset, hyvälaatuiset selkäkivut

Jos potilaalta puuttuvat edellä kuvatut vaaran merkit ja hermopinneoireet, eikä tutkimuksissa havaita muutakaan huolestuttavaa, ei yleensä tarvita kuvauksia tai kokeita. Alaselän kuvauksessa potilas saa varsin suuren sädeannoksen, millä voi olla merkitystä esimerkiksi hedelmällisyyden kannalta.

Selkäkivun hoito

Selkäkivun hoidon tärkein sääntö on pysyä liikkeessä, mikä nopeuttaa toipumista. Kävely vaikuttaa alaselkään lisäämällä sen liikkuvuutta. Voimistelusta ei akuuttivaiheessa ole hyötyä; sen sijaan ennaltaehkäisevänä hoitona siitä on paljon hyötyä. Keskivartalon lihasten vahvistaminen on hyödyllistä päivittäin tehtynä. Jo muutama minuutin "jumppa" riittää. Vain kovia kipuja lievitetään levolla.

Kipulääkkeitä kannattaa käyttää, sillä ne mahdollistavat liikkumisen ja antavat potilaalle mahdollisuuden nukkua paremmin. Koska lääkitys on usein pitkäaikaista, on mahahaavan vaara melko suuri riski, siksi lievemmissä kivuissa parasetamoli on paras valinta. Usein kuitenkin oireet edellyttävät tulehduskipulääkkeitä.

Lihaksia rentouttavat lääkkeet, lihasrelaksantit, eivät ole niin tehokkaita kuin tulehduskipulääkkeet. Lisäksi ne yleensä väsyttävät.

Pitkittynyt, 1–2 kuukautta kestänyt, selkäkipu kannattaa tutkituttaa ortopedillä tai fysiatrilla. Sisätautilääkäriä tarvitaan, kun arvioidaan esimerkiksi selkärankareuman mahdollisuutta. Kroonisesta selkäkivusta kärsivä saa usein apua kuntoutuksesta. KELA edellyttää Blausuntoa myöntääkseen sen. Työelämässä olevien kannattaa siksi hakeutua työterveyslääkärinsä vastaanotolle.

Akupunktion tehosta selkäkivun hoidossa ei ole tieteellistä näyttöä, mutta se voi auttaa. Sama pätee hierontaan. Tukiliivien vaikutus on pikemminkin ennaltaehkäisevä. Joskus selvän, vähintään 1 cm, alaraajojen pituuseron korjausta kannattaa kokeilla yhtenä keinona. Askellukseen liittyvä toiminnallinen vika ja sen korjaaminen erikoispohjallisella voi olla ratkaisu jonkun potilaan selkäkipuun.

_{1-2016-MUSC-1056783-0000}