Niskakipu

Terveys 2000 -tutkimuksessa niskakivusta kärsi joka neljäs mies ja lähes joka toinen nainen. Parikymmentä vuotta sitten miesten oireilu oli yhtä yleistä, mutta sittemmin etenkin iäkkäämpien naisten niskaoireilu on lisääntynyt. Tilastokeskuksen työolotutkimuksissa todettiin, että vuonna 2000 vuoteen 1977 verrattuna toistuva kipu tai särky niskassa, kaularangassa tai hartioissa on lisääntynyt naisilla 43 %:iin 33 %:sta ja miehillä 29 %:iin 20 %:sta. Todennäköisesti jokainen terveyskeskuslääkäri hoitaa päivittäin ainakin yhtä niskapotilasta. Yleisin vaiva on jännitysniska

Aiheuttajat

Niskasairauksien riskitekijöitä ovat ruumiilliset kuormitustekijät ja ikääntyminen. Niskakivut liittyvät usein paitsi naissukupuoleen myös ylipainoon. Heikko hartiaseudun lihasvoima vaikuttaa ainakin monipuolisessa ruumiillisessa työssä, mutta ilmeisesti myös staattisessa toimistotyössä.

Joskus naisten niskakipujen syyksi osoittautuvat suuret rinnat jolloin plastiikkakirurgista pienennysleikkausta voidaan pitää lääketieteellisesti perusteltuna ja siis sairauden hoitona. Myös tupakoinnin ja stressin on havaittu altistavan niskakivuille.

Yleisyydestään huolimatta tarkka diagnoosi jää usein auki. Siksi sairauslomatodistusten diagnoosit ja koodit kuvaavat usein oiretta ja varsin usein A-todistuksesta löytyy diagnoosi tension neck, jännitysniska.

Niskakivun selvittämisessä on tärkeää varmistua siitä, ettei aiheuttaja ole vakava sairaus tai vamma. Vakavia tilanteita ovat esimerkiksi infektiot, kasvaimet ja rangan murtumat. Onneksi valtaosa potilaista paranee oireettomaksi ja useimmille voi suositella aktiivista elämää ja omatoimisia harjoituksia. Näillä yksinkertaisilla keinoilla saavutetaan useimmissa tilanteissa parhaat tulokset.

_{1-2016-MUSC-1056783-0000}