Parempaa Elämää on MSD Finlandin terveyden ja hyvinvoinnin palvelu, johon on koottu tietoa kuluttajille, potilaille ja terveydenhuollon ammattilaisille.

HIV:n tarttuminen

HIV voi tarttua suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä. Tartunnan mahdollisuus on olemassa, jos limakalvoille tai rikkoutuneelle iholle päätyy virusta sisältävää kehon nestettä eli verta, siemennestettä, miehen virtsaputken suulle erittyvää limaista nestettä eli “touhutippoja” tai emättimen eritettä. Kondomin oikeanlainen käyttö yhdynnässä suojaa tartunnalta.

Tartuntariskiin vaikuttavat monet tekijät. Muut samanaikaiset sukupuolitaudit kuten herpes, klamydia, tippuri ja kuppa voivat lisätä HIV:n tarttumisriskiä.  

Erilaisista seksitavoista suurin tartuntariski liittyy suojaamattomiin peräaukko- ja emätinyhdyntöihin. Nykykäsityksen mukaan tartunnan mahdollisuus on olemassa myös suojaamattomassa suuseksissä, jossa siemennestettä, miehen virtsaputken suulle erittyvää limaa tai emättimen eritettä joutuu suuhun. Riski on tosin selvästi pienempi kuin yhdynnässä ilman kondomia.

Muissa kehon eritteissä, kuten syljessä, kyynelnesteessä, virtsassa ja ulosteessa on niin vähän viruksia, ettei tartunnan vaaraa ole, mikäli eritteessä ei näy verta.

Suurin osa seksitartunnoista tulee henkilöiltä, jotka eivät itse tiedä olevansa HI-viruksen kantajia. HIV-tartunnan saaneen henkilön säännöllinen lääkkeiden käyttö pienentää merkittävästi muiden riskiä saada häneltä HIV-tartunta.

HIV voi siirtyä myös HIV-tartunnan saaneesta äidistä lapseen raskauden tai synnytyksen yhteydessä tai imetyksen aikana. Äiti–lapsi -tartuntoja voidaan nykyään tehokkaasti ehkäistä antamalla lääkitystä raskaana olevalle naiselle ja vastasyntyneelle. HYKS:ssä on syntynyt vuoden 2013 loppuun mennessä jo lähes 200 vauvaa tunnetuille HIV-positiivisille naisille. Kukaan näistä vauvoista ei ole saanut tartuntaa.

HIV tartuntatavat

Piikkihuumeiden käyttöön liittyvien tarvikkeiden (esim. neulojen, ruiskujen, klikkikuppien ja filttereiden) yhteiskäytössä on aina HIV-tartunnan riski.

HIV voi tarttua myös elin- ja verensiirroissa ja verituotteiden kautta, mikäli elimiä ja verta ei testata oikein. Suomessa ei ole todettu verituotteiden välityksellä saatuja HIV-tartuntoja vuoden 1985 jälkeen, jolloin maassamme aloitettiin luovutetun veren testaus.

On hyvä myös muistaa, että HIV ei tartu ehjän ihon läpi, joten esim. kätellessä tai halatessa ei ole minkäänlaista tartuntariskiä. Se ei tartu suudellessa, WC-istuimista tai saunan lauteilta. Hyttyset eivät levitä HIV-tartuntoja.

 

02-2017-INFC-1111112-0000