Ajankohtaista lääkäriltäsi

Nuorten astma

Astma on pitkäaikaissairaus, johon liittyy nuoruusiässä ikäkauteen kuuluvia erityispiirteitä. Nuoruuteen liittyvä itsenäistymishalu, kodista irtautuminen, erilaisuuden välttäminen, itsetunto-ongelmat, häpeä näkyvistä oireista ja lääkkeenkäytöstä ja mahdollinen sairauden kieltäminen voivat johtaa astman hoidon laiminlyöntiin. Se taas saattaa aiheuttaa oireiden pahenemisen, jolloin suorituskyvyn heikkenemiseen voi liittyä myös sosiaalisia ongelmia esimerkiksi vapaa-ajanvietossa, oireita mm. urheilun tai tanssin yhteydessä.

Astmanuoren hoitomotivaation ylläpito ja itsenäistymisen tukeminen ovat suuri haaste sekä perheelle että lääkärille. Oireisiin tottuminen tai niiden vähättely voivat johtaa astman piilevään pahenemiseen. Nuoren hoitomyöntyvyys voi olla vaihteleva. Lapsuudessa alkanut astma saattaa olla vähäoireinen murrosiässä vaikka keuhkoputkien ärsytysalttius jatkuisikin. Tärkeimmät astmaoireiden jatkumiseen tai uusiutumiseen johtavat tekijät ovat tupakointi, allergiat ja perintötekijät.

Elämäntavat muovautuvat nuoruusiässä, ja osalla nuorista esiintyy myös riskikäyttäytymistä. Itsenäistymishaluisen nuoren on usein vaikea sietää aikuisen ohjausta ja neuvoja. Nuoren elämänfilosofia voi olla jyrkkä ja sovinnaisesta poikkeava, ja lisäksi nuorten alakulttuurit ja käytösmallit vaikuttavat elämänhallintaan usein enemmän kuin oma perhe. Nuorella on vahva tarve kuulua omaan ikätoveriryhmään. Nuorten alakulttuureja on lukuisia ja niissä omat käyttäytymissääntönsä, joista nuori ei halua poiketa.

Oma terveydentila huolettaa yleensä kuitenkin astmanuoria. Vain 10 % astmanuorista ei tutkimuksen mukaan ole huolissaan mistään astmaan liittyvästä, valtaosaa sen sijaan mietityttää paraneeko astmasta koskaan, ja rajoittaako astma työelämää tai vapaa-ajan harrastuksia tai seurustelua. Nuoren hoitomotivaatio voi olla huono oireiden vähättelyn tai kieltämisen vuoksi, mutta myös tahattomasti jos hoito-ohjeita ei ole ymmärretty.

Samanikäisten nuorten kypsyysaste ja kommunikaatiokyky ja ohjeiden omaksumiskyky vaihtelevat. Astmanuorten kyselytutkimuksessa paljastui kolmanneksen olevan sitä mieltä, että lääkäri oli puhunut liian lapsellisesti, kun taas viidennes nuorista valitti, ettei ymmärtänyt mitä vastaanotolla sanottiin. Puolet nuorista saattaa siis saada väärinarvioitua kohtelua. Lisäksi eri nuorisokulttuurimuotoja on paljon ja aikuisille voikin olla outoa ja hämmentävää kommunikoida punkkarin, rokkarin, hipin tai gangstan kanssa.

Jatkuvaa ympärivuotista hoitavaa lääkitystä tarvitaan kun astmaoireita esiintyy ainakin viikoittain, tai rasitustilanteissa. Kausilääkitystä harkitaan jos oireilu on vain jaksottaista, esim siitepölyaikaan, yskäinfektioissa tai pakkasaikaan. Hoitavan lääkityksen lisäksi pitää olla valmius käyttää keuhkoputkia avaavaa tarvelääkitystä. Lääkityksen lisänä tärkeimmät elämäntapaohjeet ovat tupakoinnin välttäminen sekä liikkuvaan elämäntapaan kannustaminen. Arviolta jopa 70 %:lla astmapotilaista fyysinen aktiviteetti saattaa olla alentunut astman vuoksi, ja suorituskykyä onkin ensiarvoisen tärkeää arvioida ja sovittaa lääkitys sellaiseksi, että nuori pystyy rasittavaankin liikuntaan ilman oireita ja oppii pitämään liikkumista osana astman hoitoa.

Kilpaurheilua harrastavat astmanuoret tarvitsevat doping-säännösten mukaisesti todistuksen lääkityksestä ( www.adt.fi ).

Mitä monimutkaisempi lääkitys sitä todennäköisempää on sen laiminlyönti. Arviolta ehkä vain puolet nuorista astmaatikoista toteuttaa lääkityksen niin kuin on tarkoitus ja mitä useamman kerran lääkitystä päivässä pitäisi käyttää, sitä luultavampaa on unohtaminen. Unohtaminen on todellista, ja tärkein syy astmanuoren huonoon tasapainoon. Tutkimusten mukaan nuori saattaa lisäksi epäillä lääkkeen tehoa, tai sivuvaikutuksia, tai kokea inhalaatiolaitteet vaikeiksi tai epämukaviksi.

Nuoren hoitomyöntyvyyttä parantaa mahdollisimman yksinkertainen lääkitys, mahdollisimman turvallinen elämäntilanne perheen, ystävien ja koulun osalta sekä vanhemmilta, astmahoitajalta, lääkäriltä ja ystäviltä saatu tuki.Pitkäaikainen lääkäri- ja astmahoitajakontakti ja kahdenkeskiset tapaamiset samoin kuin rehellinen avoin arvio hoitomyöntyvyydestä vaikuttavat myös hoidon onnistumiseen. Video-ohjeet, nettisivut ja nuorille suunnatut ohjelehtiset on todettu myös motivoiviksi. Valtaosa nuorista kokeilee tupakointia, ja tiedetään, että puolet aikuistupakoitsijoista on aloittanut jo alle 15 -vuotiaana. Kodin ja koulun säännöillä ja tupakointirajoituksilla on merkitystä. Laajan suomalaisnuorison kyselytutkimuksen perusteella peräti 72 % nuorista tupakoi, jos vanhemmat tupakoivat itse ja lisäksi sallivat tupakoinnin. Sen sijaan ainoastaan 10 % niistä nuorista, joiden vanhemmat suhtautuivat kielteisesti tupakointiin eivätkä itse polttaneet, tupakoi.

Merja Kajosaari
lastenlääkäri, lastenallergologian dosentti
HYKS Lasten ja nuorten sairaala

13.11.2007