Astman omahoito

Onnistuneen astman hoidon kulmakivi on ymmärtää, minkälainen astma on sairautena, mistä limannousu, yskä, vinkuminen ja hengenahdistus johtuvat. Tämän jälkeen potilaan on helpompi ymmärtää, miksi ja miten limakalvojen allergista ja astmaattista tulehdusreaktiota hoidetaan.

Kun limakalvon tulehdusreaktio saadaan kuriin, potilaan oireet helpottuvat. Kun taas limaneritys ja yskiminen alkavat, ovat nämä merkkejä astmatulehduksen voimistumisesta. Perinteisesti astmaa on hoidettu tietyllä lääkärin määräämällä lääkeannoksella, jota potilas on sitten käyttänyt säännöllisesti. Ohjatun omahoidon kulmakivi on, että potilas saa muuttaa ja hänen pitää muuttaa lääkitystään oireidensa perusteella. Hyvin ohjattu potilas osaa päättää itse tulehdusta hoitavan peruslääkityksen tarpeen.

Astmassa sairaalahoitoa vaativista pahenemisvaiheista huomattava osa pystytään estämään tehostamalla astmatulehduksen hoitoa. Pahenemisvaiheen uhatessa potilas arvioi tilanteen PEF-seurannan avulla tai oireiden perusteella.

Ohjattuun omahoitoon kuuluu olennaisena osana kirjallinen yksilöllinen hoito-ohje, jossa on esimerkiksi PEF-arvojen perusteella tehty kolme porrasta, millä tavalla potilas muuttaa lääkitystään. Tarkemmat ohjeet tästä antaa hoitava lääkäri.

Ohjattu omahoito on tehokasta. On todettu, että ohjattu omahoito johtaa selvään vähenemiseen astman aiheuttamissa avohoitokäynneissä, sairauspäivissä sekä kortisoni- ja antibioottikuurien tarpeessa. Tärkeää on, että potilaan elämänlaatu paranee ja astmahoidon kustannukset vähenevät verrattuna niihin potilaisiin, jotka eivät ole saaneet ohjausta.

Ohjattu omahoito soveltuu aikuispotilaitten ja vanhempien lasten hoitoon. Potilaskoulutus on tärkeää koko perheelle, ja myös jo varsin pieni lapsi hyötyy siitä, että hänelle kerrotaan, mistä sairaudessa on kysymys.